Tänään aamulla kun käytiin neidin kanssa pihalla eikä ketään ollut missään niin matka sujui hyvinkin joutuisasti, tarpeita sinne ei kyllä tehty mutta pieni sade teki molemmille hyvää, virkistää kummasti tota ilmaa kun sataa ja tulee viileämpää, nautiskeltiin molemmat kävelyhetkestä vaikka tosin minin pitikin välillä rähistä talutushihnalle tai mun jaloille :) mutta se teki sitäkin tänään aamulla todella vähäisesti normaalimäärään verrattuna, olenkin alkanut pikkuhiljaa saada enemmän yhteyttä tuohon meidän neitiin kun tuo pentusähellys alkaa jo huomattavasti rauhoittua eikä uhmaakkaan niin paljon kuin ennen, tosin molempien vähentyminen saattaa johtua sylissä olemisen, paijaamisen, ja pusuttelun lisääntymisen takia :) mie haistelen tuon neidin päätä kun pidän sitä sylissä niinkuin äidit tuoksuttelevat lastensakin päitä kun ne vielä tuoksuu vauvalta/lapselta ennen kunnollisten hiusten kasvua, se on niin äidinvaistollista mutta todella suuri osa naisista tekee sitä, jos joskus istutte jossain ja huomaatte äidin ottavan lapsensa syliin huomaatte varmasti hänen myös nuuhkaisevan lapsensa päätä, ja se on hyvin kaunis hetki kun äidin silmistä paistaa yletön onni ja kun hän nuuhkaisee menee silmät hetkeksi kiinni ja tieto siitä että sylissä on jotain kultaakin kallimpaa näkyy muillekkin :) hih, olipas syvällistä mutta mie teen samaa, tuoksuttelen meidän neidin turkkia ja nuuhkin päätä nytkun hän vielä tuoksuu pennulta :) ja kun on rauhoittunutkin hieman niin tykkään pitää enemmän sylissä, tollasia luttanoita sylikoiriahan nuo ovat vaikka ei kyllä ihan sylikokoa aikuisena ;)
Tuossa aamulenkin päätteksi nähtiin pihalla taas teppo-terrieri ja nää paini ja juoksi menemään kun tepolla tuo rokotus jo kunnossa kun on sen verran vanhempi mutta pentu silti vielä :) siellä ne välillä makas nurmikolla niin että mini makasi selällään ja teppo oli päällä ja nuoli toistensa kuonoja kovasti ;) tais neiti hiukan masentuakkin kun sisälle lähdettiin sen verran surullisen näköisenä hississä meni makuulle ja tunki kuonon etutassujen väliin ja kuikki sieltä ylöspäin mua että miks en voinu jäädä sen kanssa telmii :) hiihi, semmoista se ensirakkaus on, tosin taitaa jäädä vaan haaveeksi koska mie en halua terrieri-lapparipentuja ja siellä taivassalossa odottelee ne kaksi urosta meidän neitiä jouluksi telmii niin kattoo nyt miten niihi sitten rakastutaan :) että tällaista täällä, tuo pentukoulutus varmasti auttelee sitten kun molemmat on ensikertalaisia minä ja mini niin molemmille siitä varmasti hurjan paljon hyötyä :)